Ja mä kun luulin, että asiat ei vois mennä paremmin. Osallistuttiin luokan kanssa joku pari kuukautta sitten yhteen valokuvauskilpailuun, joka oli vaan kulttuurialan opiskelijoille. Sain eilen sitten sähköpostia ja pikkasen hämmennyin kun olin lukenut ton viestin. Nyt pitäis sitten keksiä, että mitä ostan Rajalasta. :-D Tää on niin uskomatonta..

Heippa ilonen Kiia täällä hei! Maanantaina kävin läpi mun näyttöä valokuvauksen opettajan kanssa ja hän sanoi, että mun valokuvauksen näyttö onnistui tosi hyvin. Jopa niin hyvin, että opettaja haluis laittaa mun ottamat kuvat yhteen näyttelyyn joka on toukokuussa. How great is that?! Ihan uskomatonta sanon mä. :-) Mun hyvää fiilistä ei pilaa edes kamala nuha, jonka takia pää ja nenä on ihan tukossa. Mut se ei haittaa varsinkaan silloin kun saa kuulla hyvää palautetta.

Oon perus vaatimaton suomalainen ja en koskaan oo ajatellut, että mä oikeesti osaan valokuvata. Kun onhan täällä maailmassa aika hiton monta ihmistä jotka osaa. Mut se et opettaja sanoo mulle, että mulla oikeesti on silmää valokuvaukseen. Se jos mikä piristää mieltä!
Ei se kuitenkaan tee susta valokuvaajaa jos sulla on isin ostama monen tonnin kamera laukussa ja haaveilet siitä, että susta tulee isona valokuvaaja koska "se on niin kivaah ja oon tosi hyvä ottaa ittestäni peilin kautta kuvia!" Sun pitää osata sommitella ja sulla pitää olla silmää siihen. Sun pitää osata käyttää sitä kameraa ja niitä asetuksia, älä koskaan kuvaa automaattiasetuksilla, oikeesti. Sun pitää myös osata muokkaa valokuvia, suosittelen sijoittamaan photariin! Kukaan ei kuitenkaan oo huippu hyvä ekalla kerralla, vaan myös tässä asiassa harjoitus tekee mestarin. Eli harjotelkaa ja vielä kerran harjotelkaa. :-)